Miin komi juulɗo
Ndee toɓɓere hino nanntinaa e
Nooneeji
Full Description
Tonngaande nafoore ngam juulɗo keso.
Kuɗol.
Muhammed Assahri.
1441-2020.
En fuɗɗorii Innde Alla, Huuɓuɗo yurmeende, Heerorɗo yurmeende.
Hunorde
Pellet denndaangal jettooje ngoodani ko Alla, heɗen njetta Mbo heɗen mballinora Mbo, heɗen ɗaɓɓira Mbo yaafaawuya, heɗen moolo e Alla e bone pittaali men e bone golle men. Mbo Alla feewni, o alah majjinoowo,mbo Alla majjini,alah fof baawɗo mbo feewnude. Miɗo seedoo wonnde reweteeɗo alaa ko wanaa Alla tun, O alaa kafidiiɗo, miɗo seedoo kadi wonnde Muhammadu ko jeyaaɗo Makko e Nulaaɗo Makko.
Si ɗum feƴƴii:
Alla teddinii aade O ɓurniɓe ko heewi e tagoore Makko, Alla daali: Min teddinii ɓiy aadama. Al Israa*i 7O. O ɓeydi e ngol teddingol O neli ɓurɗo Annabaaɓe Muhamadu-yo o his- O tellini e maɓɓe ɓurnde e defte Makko he ndeen wonu quraana tedduɗo o,O welanaaɓe ɓurɗo moƴƴude e diineeji,ko oon woni Islaam, Alla daali: On ngoniina te on ceeraani wonde moftere ɓurnde yaltinaande e yimɓe, hoɗon yamira ko laba hoɗon haɗa ko boni hoɗon goonɗina Alla si yimɓe joman en defte goonɗaniino ma ɗuum ɓuratna moɗƴƴude e mum en, ina e mum en goonɗuɓe kono ko ɓuri heewde maɓɓe ko faasiqeeɓe. Aali Imraan 110. Ina jeyaa e neemaaji Alla njani wonande aade: Okkude mbo peewal faade e islaam, e tabitde e hembo, e gollirde sariyaaji mammbo, nde deftere tokosere fotde, mawnunde e loowdi mayre peewoowo kesa na annda e hende ko o waawataana majjude e fuɗɗorde islaam, tawa ko e mbaadi ndaɓɓinaandi maale islaam mawɗo o, haa si o faamii nde o gollarinde, o fokkita e ndaaroyde ganndal e ɓeydude anndude Joomiiko, e Annabi Makko muhamadu- yo o his- e diine makko islaam, o rewira Alla ganndal tigi, ɓernde makko deeƴa iimaan makko ɓeydoro ɓadaade Alla dewal e rewde sunna Muhamadu-yo o his-.
Alla woni ko torii mi nde O barkinta kala konngol e ndee deftere, O nafrande islaam e juulɓe, nde wona ngam Alla tedduɗo, O waɗa njoɓdi mayre wonande juulɓe wuurɓe e maayɓe fof.
Yo Alla juul e Nulaaɗo men Muhamadu e mbootu makko e sahabaaɓe makko fof.
Muhamadu Ibnu Shiiba Assahrii.
2-11-1441.
Alla woni joom am.
Alla daali: Eehey mon yimɓe ndewee Joom mon takɗo on, e takɗo adiiɓe mon, ngam kulon. Simoore Bagara 21.ll
Alla daali: Ko kanko woni Alla dewteeɗo alah mbo wonah Kanko. Al Hasri.
Alla daali: O alah jeradiijo, ko Kanko woni nanoowo ji*oowo. Assuura 11.
Ko Alla woni joomi am e joom kala huunde, takɗo, garsaqinoowo toppittooɗo kala huunde.
Ko Kanko tan haandi e reweede, Joomiraaɗo goɗɗo alah gaa e Makko.
woodanii Alla sifaaji e inɗe toowɗe, ɗe O tabitanii Hoore Makko Nelaaɗo mum kadi tabitini ɗe, ɗe njottiima haattirde timmal e labeede, O alah nando ko Kanko woni Nanoowo Ji*owo.
Ina jeyaa e inɗe Makko ɓurɗe moƴƴude:
Garsaginoowo,Jurmotooɗo, Kattanɗo,Laamɗo,Nanoowo, Ji*oowo, Wakiil,Tagɗo,Newiiɗo,Jonɗo,Jaafatooɗo.
Ko Alla woni defiiɗo arsukaaji jiyaaɓe ɗi ɓerɗe e ɓalli mum ndarii e dow heɗi.
Jurmotooɗo: Jom yurmeende yaacnde mawnde, nde ngannduɗa na fiiltii kala huunde.
Kattanɗo: Jom kattane timmuɗe ɗe ronkere e ngaameela falataaka.
Laamɗo: Kanko woni cifariiɗo sifaaji manngu e foolde e yiilde, jeyɗo denndaangal geɗe O firlitoo e majje no O haajaraa.
Nanoowo: Nanoowo nanateeɗe birniiɗe e ɗe mbirnaaki.
Kisɗo: Kisɗo e kala ustaare e ayiiba.
Ji*oowo: Kanko woni mbo jiiɗe Makko piilti kala huunde nonde foti toksidde fof, jom ndaarɗe kumpatiiɗo ƴellatiiɗo e ko wirnii e majje.
Defiiɗo: Defiiɗo arsukaaji jiyaaɓe Makko, dariiɗo e maslahaaji mum en, pawiiɗo geɗe yiɗɓe Makko, O newnanaɓe O yonnaɓe piiji mum en.
Takɗo: Goodinɗo geɗe ko aldah e yeru gadiiɗo.
Newiiɗo: Oon teddinoowo jiyaaɓe Makko O yurmooɓe O rokkaɓe koɓe torii ko.
Jonɗo: Jonɗo jiyaaɓe Makko o tottaɓe koɓe katojini, Hombo yondanii e ballal goɗɗo goo.
Jaafatooɗo bakkatuuji: Deenoowo jiyaaɓe Mum e bakkatuuji, O leptirtaaɓe ɗiin.
Juulɗo na miijo e tagu Alla e newuya Makko, ina e ɗuum, toppitaade tagaaɗe tokson majje e rerɗude e nyamminde ɗi e toppitaade ɗi haɗi mbaawa jogade koye majji, senaade woodanii Tagɗo, ina e newaare Makko nde O heblaniɗi ko feewnata alhaali majji wondude koɗi lo*i ko fof.
Annabiijo on mo jam e kisiyee woni e mun on maaki:
Alla daali: Ko goongo arii e mon Nulaaɗo ummiiɗo e mon, tedduɗo on tampaani ndeerɗuɗo e mon newaniiɗo juulɓe jurmotooɗo ɓe. Attawba128.
Alla daali: Min nuliraani ma si wonah yurmeende wonande winndere nde. Al Anbiyaa 107.
Muhamadu - yo kisal won e makko- ko yurmeende rokkiraande.
Ko kanko woni Muhamadu ɓiy Abdullaay timmoede Annabaaɓe e Nulaaɓe,Alla neldii mbo diine islaam faade e yimɓe, ngam O tinndinaɓe faade e ko laba,ko ɓuri heen labeede woni Tawhiid,O haɗaɓe ko boni ɓuri mawnude e bone ko sirku.
Na waɗɗii ɗoftaade mbo ko o yamiri e goonɗinde ko o habri, e deestaade ko o haɗi e ko furii, e nde Alla waasata rewireede si wonah ko sariyini ko.
Nulal makko e nulal denndaangal Annabaaɓe adiiɓe ko noddude faade e Alla gooto Bajjo O, Mbo alah denndadiijo.
Ina jeyaa e sifaaji makko- yo o his-:
Goonɗude, yurmeende, newaare, munyal, jaambraagal, teddungal, labeede jikku, nuunɗal, yankinaade e yaafaade.
Quraana tedduɗo o ko haala Joomiraawo.
Alla daali: Eehey mon yimɓe arii e mon daliil ummaade e Joomi mon, Min tellinii faade e mon annoore ɓanngunde. Annisaa 174.
Quraana tedduɗo o ko haala Alla toowɗo O, O tellanii mbo e Muhamadu- yo o his- ngam o yaltina yimɓe e niɓe faade e annoore, o feewnaɓe e laawol pooccingol.
Kala jannguɗo mbo heɓa njoɓdi mawndi, kala gollorɗo peewal mammbo naata e laawol pooccingol.
Mbela ana anndi doosɗe islaam?
Ɓe maaki kadi: « Lislaamu on mahiraama doose jowi: Ko sedagol rewteeɗo tanaa Allaahu alaa, e wonnde Muhammadu ko nulaado Alla, e nyiiɓ-nugol julde nden, e tottugol asakal ngal, e hajjoygol ka suudu [hoormanteeru], e hoorugol suumayee ».
Doosɗe islaam ko dewe Alla baɗɗiiɗe e kala juulɗo, islaam juulɗo sellatah si wonah o fiɓa waɗɗaade ɗe o gooliraɗe kanje fof, sabu ko e majje islaam fawii, ko ɗum saabii ɗe innira doosɗe islaam.
Jookli ɗii ngoni :
Doosgal gadanal: Seedaade deweteeɗo alah si wonah Alla e wonde Muhamadu ko Nulaaɗo Alla.
Alla daali: Anndu pellet wonde alah deweteeɗo mbo wonah Alla. Muhamadu 19.
Alla daali: Ko goongo arii e mon Nulaaɗo ummiiɗo e mon, tedduɗo on tampaani ndeerɗuɗo e mon newaniiɗo juulɓe jurmotooɗo ɓe. Attawba128.
Woni maana deweteeɗo alah si wonah Alla: Alah deweteeɗo e goonga si wonah Alla.
Na waɗɗii ɗoftaade mbo ko o yamiri e goonɗinde ko o habri, e deestaade ko o haɗi e ko furii, e nde Alla waasata rewreede si wonah ko sariyini ko.
Doosgal ɗimmal ngal woni: Darnude juulde.
Alla daali: Ndarnee juulde. Al Baqara 110.
Darnude juulde woni tottirde nde e mbaadi ndi Alla sariyini Nulaaɗo Muhamadu- yo o his- anndini ɗum.
Doosgal tataɓal woni: Tottirde askal.
Alla daali: Tottiree askal. Al Baqara 110.
Alla farlii askal ngam jaribaade goonɗude iimaan juulɗo, e yettude Joomiiko ko O okki mbo ko neema jawdi, e wallude mbo waasɓe e hatajinɓe.
Tottirde askal wonata ko tottirde ngal haanduɓe heen ɓe.
Askal ko hakke baɗɗiiɗo e jawdi sindi yottiima fotde toɗɗaande, hongal totte nooneeji jeetati jantaaɗi e quraana tedduɗo o, ina e maɓɓe baasɗo e miskiin.
Ina e tottirde ɗum sifaraade yurmeende e newuya, e laɓɓinde jikkuuji juulɗo e jawdi mum, e welnude pittaali waasɓe e miskineeɓe, e semmbinde ɓoggi gilli e musidal hakkunde renndo juulɓe, ko ɗum waɗi juulɗo labaaɗo yaltinat ɗum e mbelamma fittaandu hombo welaa e tottirde ɗum, sabu ko ɗum malnata ko yimɓe woɓɓe.
Fotde ko yaltinete e askal ko ɗiɗi e nder teemedere ummaade e jawdi moftaandi hono kannge e kaalis e ɗereeji ceede e marsandiisuuji keblaaɗi ngam yeeyde e sootde sabu njulaagu, tawde kay qiima mum yottiima fotde toɗɗaande tawa ndi heɓii e joom mum hitaande timmunde.
Ko noon kadi askal na fawii e keɓɗo limoore toɗɗaande e jawdi ndariindi hono gelooɗi e na*i e ndammiri hono baali e be*i durooji huɗo ko ɓuri heewde e hitaande ko aldah de joom mum wuurnata ɗum.
Ko hono noon kadi askal na fawii ko yalti e leydi hono gabbe e ɓesnaaɗe e oogirɗe e ngaluuji ubbiiɗi siɗi njottiima e fotde toɓɗɗaande.
Doosgal nayaɓal: Woni hoorde lewru koorko.
Alla daali: Eehey mon goonɗinɓe koorko farlaama e mon hono no ka farlirano e adiiɓe mon ngam kulon Alla. Al Baqara 110.
lewru koorko woni: Lewru jeenaɓiiru e hitaande e kalanndiriye fergo, kondu teddinaandu e juulɓe, hondu jogii daraja keeriiɗo gaa e lebbi hitaande goɗɗi ɗi, hoorde ndu ha ndu timma ko gootel e doosɗe islaam joy ɗe jeya.
Hoorde ramadaan woni:Rewirde Alla jaggitaade gaa e ñaamde,yarde e renndude debba e gorko e mbalndi,e kala bonnooji koorko gila fajiri haa mutal naange nder ñalɗi lewru koorko ndu fof.
Doosgal joyoɓal: Hajjude to suudu Alla hormaandu ndu.
Alla daali: Woodanii Alla e dow yimɓe hee hajjude to suudu ndu wonande kattanɗo laawol faade e hendu. Aali Imraan 97.
Hajju wonata ko e dow oon kattanɗo faade e suudu Alla ndu laawol gootol,hajju ko laawol gootol nder nguurndam,ɗuum woni:Faandaade suudu Alla ndu e dewirɗe ceniiɗe to Makka ngam tottorde dewe Alla toɗɗaaɗe,Nulaaɗo-yo o his- hajji Annabaaɓe woɓɓe ɓe kadi kajjii,Alla yamiri Ibraahiima nde o noddata yimɓe e hajju,hono no Alla habriri ɗuum e Quraana tedduɗo ,O daali: Noddu yimɓe ɓe faade e hajju ɓe ngara hoɓe cuudo e dow kala ɗehiiɗi ɓe ngara ummorde e laabi goɗɗuɗi. Al Hajju 27.
Anndude doosɗe islaam.
Nulaaɗo yo jam e kisa won e mum na naamnaama iimaan O maaki: Konde goonɗinta Alla, e Malaykaaji Makko e defte Makko e Nulaaɓe Makko nyalawma cakkatiiɗo, goonɗina hoddiro labaango e bonngo.
Doosɗe iimaan ngoni dewe Alla ɓerndiyankoje pawiiɗe e dow kala juulɗo, islaam aade sellatah si wonah o fiɓa ɗeen e ɓernde makko, ko ɗuum saabii ɗe innira doosɗe iimaan. Seerndi doosɗe iimaan e islaam: Doosɗe islaam ko golle ɓannguɗe ɗe aade gollirta terɗe mum hono wowlude seedeeji ɗiɗi ɗi e juulde e asakal, Doosɗe iimaan noon ko golle ɓende aade na tottira ɗum ɓernde hono goonɗinde Alla e Defte Makko e Nulaaɓe Makko.
Ko faama e iimaan e maana mum:ɗuum woni goonɗingol Alla e ɓernde goonɗingol pellitngol,e malaykaaji makk,e defte makko e nulaaɓɗe makko e ñalnde sakkatiinde,e hoddira ko moƴƴi heen e ko boni heen,e rewde kala ko Nelaaɗa addi ko,yo jam e kisa won e mum, e gollude ɗum konngol e ɗemngal,hono wiide deweteeɗo alah si wonah Alla,e janngude quraana,e subahinaade e innude Alla,e mantude Alla.
E gollirde terɗe ɓannguɗe: Hono juulde, e hajju, e koorko... e terɗe birniiɗe jowitiiɗe e ɓernde, hono yiɗde e hulde Alla, e wakkilaade e Alla e laɓɓinande Mbo golle.
Heerorɓe ganndal na nganndanira ɗuum ko: Fiɓde e ɓernde, e wowlirde ɗemngal, e gollirde terɗe, na ɓeydiro ɗotaade na ustoro goopol.
Doosgal gadanal : Goonɗinde Alla.
Alla daali: Pellet woni goonɗinɓe Ko ɓeen gomɗimɓe Alla. Annuur 62.
Goonɗinde na ɗaɓɓa bajjinde Mbo e Alliyankeewal, e Wonde mbo gooto deweteeɗo, e Inɗe e Sifaaji Makko, ɗuum na soomi ko arata ko:
Goonɗinde woodeede Alla ceniiɗe toowɗo O.
Goonɗinde wonde ko Kanko woni joomraaɗo, ko Kanko jeyi kala huunde, O taginde, O arsaqini e wonde toppatiiɗo ɗuum fof.
Goonɗinde wonde ko Alla tan haani reweede, O alah denndadiijo e hay huunde e ɗuum, hono juulde, e du*aa*u, e takkude,e hirsude, e wallikinaade, e moolaade, e denndaangal dewe goɗɗe ɗe.
Goonɗinde Inɗe lobbe e Sifaaji Makko toowɗi ɗi O tabitani Hoore Makko, te kadi Nelaaɗo Makko - yo o his- tabitani Mbo ɗuum, e ko O riiwtani Hoore Makko e Inɗe e Sifaaji wolla Nelaaɗo riiwtani Mbo ɗuum, e wonde Inɗe e Sifaaji Makko njottiima ɗo timmal e labeede mbaawi haaɗde, O alah yerodiijo, ko Kanko woni nanoowo ji*oowo.
Doosgal ɗimmal: Goonɗinde Malaykaaji.
Alla daali: Jettooje ngoodanii tagɗo kammuuji e leydi, baɗɗo malaykaaji nelaaɓe joman en bibje ɗimmitaaɗe e tati tati e nayɓitaaɗe, Hombo ɓeyda e tagu ko O faala, pellet Alla ko kattanɗo kala huunde. Faaɗiri.
En goonɗinat wonde malaykaaji ko winndere wirniinde, koɓe jeyaaɓe Alla tagriɓe ko annoore, O wɗi ɓe ɗoftiiɓe hoykananiiɓe Alla.
Koɓe tagu tedduɗo ko Alla tan fiiltato cemmbe e limoore mum en, gooto e mum en fof na jogii sifaaji e inɗe ɗe Alla heeriniɓe, ina e maɓɓe Jibriil yo jam kisal won e makko, oon woni bakkilaaɗo wahyo tellatooɗo ummorde e Alla faade e Nelaaɓe Makko.
Doosgal tataɓal: Goonɗinde defte ɗe.
Alla daali: Mbiyee min goonɗinii Alla e ko tellinaa e amen e ko tellinaa e Ibraahiima e Ismaa*iil e Ishaaqa e yaaquuba e Asbaaɗi e ko Muusa tottaa ko e Iisa e ko Annabaaɓe tottaa ko ummorde ka Joomi mum en, min ceerndatah hakkunde gooto e mum en, e min njebbilanii Mbo. Al Baqara 136.
Goonɗingol pellitngol wonde denndaangal defte kammuyankooje ko haala Alla.
Ko ka Alla ɗe ummorii faade e jiyaaɓe makko e goongo laaɓɗo.
Alla ceniiɗo O nelde Mbo annabi men Muhamadu -yo o his- faade e aade en fdof, momtii denndaangal sariyaaji gadiiɗi, O waɗi Quraana na hiilndii e denndaangal defte kammuyankooje kombo ittuɗo ɗe, Alla defiima reende Quraana e wayleede maa wosteede, Alla daali: Ko Minen tellini Quraana ko Minen reenata mbo. Al Hijri 9. Sabu ko Quraana tedduɗo o woni deftere Alla sakkatiinde faade e yimɓe, Annabi men Muhamadu woni cakkatiiɗo e Nelaaɓe, diine islaam woni mbo Alla welanaa yimɓe haa darngo, Alla daali: Tigi tigi woni diine ko Islaam Aali Imraan 19.
Defte kammuyankooje ɗe Alla jantii e deftere Makko hee ngoni:
Quraana tedduɗo: Alla tellinii nde e Muhammadu-yo o his-ɓ
Tawreeta: Alla tellinii nde e Annabi Muusa-yo o his-.
Tawreeta: Alla tellinii nde e Annabi Iisa-yo o his-.
Tawreeta: Alla tellinii nde e Annabi Daawuud-yo o his-.
ɗeri Ibraahiima: Alla tellinii nde e Annabi Ibraahiima -yo o his-.
Doosgal nayabal :Goonɗinde Nelaaɓe.
Alla daali: ko goongo min nelii e kala mofte nelaaɗo, ndewee Alla deenaɗon bewnooji. Annahli 36.
Goonɗinde goonɗingol pellitngol wonde Alla nelii Nelaaɓe e kala dental hombo noddaɓe yo ɓe ndew Alla tan Mbo alah denndadiijo, e yeddude kala ko rewete ko wonah Alla toowɗo O.
E wonde kamɓe fof koɓe ɓannduyankooɓe, jiyaae ɓe Alla,koɓe goonɗuɓe goonɗinaaɓe,hulɓe Alla,hoolaaɓe,feewɓe feewnaaɓe,Alla cemmbiniriiɓe kaawisaaji tinndinooji goonɗude ɓe,ɓe njottinii dennaangal koɓe nelanoo ko,pellet kamɓe fof ko e goongo laaɓɗo ɓe ngonno,e peewal ɓanngungal.
Noddaandu ndu maɓɓe fof gila arwannde haa sakket asli mum ko gootum, oon woni wootaɗinde Alla tedduɗo O to bannge rewde Mbo e waasde renndinde Mbo e goɗɗo.
Doosgal joyoɓal:Goonɗinde ñalngu cakkatiingu.
Alla daali: Alla alah deweteeɗo si wonah Kanko ma O renndin mon faade ñande darngo sikke alah e hembo alah ɓurɗo Alla goonɗude yeewtere. Annisaa.
Goonɗingol tigi kala ko yowitii e ñalngu cakkitiingu ngu,ko Alla habri men ko heen e deftere Makko teddunde nde e ko Annabi Makko Muhamadu habri men- yo o his- hono maayde aade e ummital e saakaade e tefoore e peesirɗe e haasboore,e aljanna e yiite,e ko wonah ɗum e geɗe jowotiiɗe e nguu nyalngu.
Doosgal jeegaɓal: Goonɗinde hoddira ko labaa heen e ko boni heen fof.
Alla daali: {Menen Men tagirii kala huunde e koddoruyee} Al Qamar:( 49).
Fiɓde wonde kala ko yani e tagaaɗo e aduna ɗuum woni ko e ganndal Alla,ɗuum ko e ganndal Alla e kattane Makko e jiilgol Makko kanko gooto mbo alah denndadiijo,ɗii hoddiraaji fof ko binndaaɗi ko adii de neɗɗo o tagatee nde,neɗɗo na jogii muuyaande,ko kanko waɗata golle makko e jaati,kono ɗum yaltatah ganndal Alla e muuyaande Makko.
Goonɗinde hoddira na darii e martabuuji nay:
Aranere : Goonɗinde ganndal Alla kuɓtadinngal.
ɗimmere: Goonɗinde Alla winndii kala ko woni e ko wonata haa darngo.
Tataɓel: Goonɗinde haajaande Alla wonoore e kattanɗe Makko timmuɗe, ko O haaja wona ko O haajaaka wonatah.
Nayaɓel: Goonɗinde ko Alla tagi kala huunde te O renndaani e hay gooto e tagu Makko he.
Mbeɗa jannga sallige.
Alla daali: Pellet Alla na yiɗi tuubooɓe Hombo yiɗi laɓɓintooɓe. Al Baqara 22.
Ɓe maaki kadi: Calliga hono sallige Am o.
Ina jeya e teddungal juulde sariyaneede laaɓal ko adii juulde, Alla waɗi ɗum sarɗi sellude juulde, ko laaɓal woni coktirgal juulde, tintinaade ɓural mum na waɗa ɓernde na yeewee juulde. Ɓe maaki kadi: Laaɓal ko feccere iimaan, juulde ko annoore.
Ɓe maaki kadi: Kala calliginiiɗo o yooɗni sallige, goopi makko njaltat e ɓanndu makko.
Jiyaaɗo huccitat e Joomiiko tawa hombo laaɓiri laaɓal sallige co*etengal, e laaɓal maana, ngaal woni tottirde juulde ngam Alla tan, e ñemmbude tinndinooje Annabi- yo o his-.
Ko waɗɗinta sallige
Juulde wellet foti ko farilla wolla naafila.
Wanngaade suudu kaaba.
Memde kaamiil.
Mbeɗa salligo mi lootoro ndiyam laaɓɗam.
Ndiyam keelalam woni: telliɗam e kammu wolla ɓulɗam ummaade e leydi tawa na heddi e asli no tagrano nih, tawa gootel e sifaaji mum waylaraaki, ɗiin ngoni: Mbaadi, dakamme e balangol: Huunde e geɗe ittatɗe laaɓal ndiyam.
Mbeɗa jannga sallige.
Taaɓal1:Anniyaade woni nokku mum ko ɓernde, woni maana anniya ko fellitde ɓernde gollude dewal Alla ngam ɓadaade Alla Toowɗo O:
Taaɓal 2: Lootde kaffeeje ma ɗiɗe.
Taaɓal 3: Wufƴaade.
Wufƴaade woni: naatnude ndiyam e hunduko e yiilde ɗam e heko, refti yaltinde ɗam.
Taaɓal nayaɓal: woni sorɓindaade.
Sorɓindaade: Woni fooɗirde ndiyam foofaango faade to ɓuri woɗɗude e hinere.
Fiiftaade ndiyam: ɗuum woni yaltinde ko woni e hinere hono piipe e ko wonah ɗuum.
Taaɓal 5: woni lootde yeeso.
Keerol yeesa:
Yeeso: Koɗo huccandirte wonata.
Njaajeendi mum ko nofru haa nofru.
Njuuteendi mum ko: koɗo fuɗirde sukundu fuɗɗori haa to ganɗe kaaɗi.
Lootde yeesa na soomi kala sukundu hoyndu, e ko woni hedde ndaneeri les nofru e sukundu wonndu sawndiindu wuddere nofru.
Bayaad :woni ko woni hakkunde sukundu sara wuddere nofru e ndaneeri les nofru.
Woni ajaar ko: ko sukundu wonndu e ƴi*al daringal cawndingal wuddere nofru faande nder hoore, e ko telli faade e ɗaɗol nofru.
Ko noon kadi lootde yeeso na soomi kala ko ɓanngi e sukundu wahre tekkundu e yuurtiindu e wahre.
Taaɓal 6: Lootde juuɗe gila ko*e peɗeeli juuɗe haa e mirfaqeeje.
Mirfaqeeje na naati e lootngal juuɗe parlangal.
Taaɓal 7: Woni moomirde hoore juuɗe ɗiɗe wondude e noppi laawol gootol.
O fuɗɗoroo ngardiin hoore o nawaɗe haa e hoƴƴdu refti o rutta ɗe.
O naatna joopordu mum ndu e noppi makko he.
O lutandira peɗeeli makko gori ko ɓanngi e noppi makko, o mooma ko wirnii e ko wirnaaki e noppi mum he.
Taaɓal 8: Lootde koyɗe ɗiɗe gila peɗeeli koyɗe haa e kaabeeje, kaabeeje noon na naati e lootngal parlangal e nder sallige.
Kaabeeje ngoni: ƴi*e ɗiɗe jaltuɗe les korlal.
Sallige na bonira piiji garooji ɗi:
Ko yaltiri e jaltirɗe ɗiɗe hono coofe e yaade dow wuro e woppude henndu e maniyyu e majiyyu.
Iwrude hakkille foti ko ɗoyngol wollo ko liɓraade maa sikrude wollo kaaɗi.
Kala ko waɗɗinta lootngal hono janaaba, e fiilayru e ɓesngu.
Si neɗɗo humtii haaju mum, na waɗɗii mbo ittirde soɓe ndiyam ko ɗuum ɓuri moƴƴude, wollo ko wonah ndiyam ko ina itta soɗe hono kaaƴe e ɗereeji wollo bagi e ko nanndi heen, ɗuum yo won momtanɗe tati laɓɓinatɗe wollo ko ɓuri, e kala kono laɓɓina tawo na dagii.
Moomde e kuffuuje e kawaseeje.
E alhaali ɓoornaade kuffuuje e kawaseeje na newo moomde e dow heɗe ko aldah e haajorde e lootde koyɗe, e sarɗeeji:
Nde ɓoornagol ɗe wonata caggal laaɓal timmungal ummaade taƴre tokosere e mawnde, tawa koyɗe na lootono heen.
Ndeɗe ngonata laaɓɗe ɗe coɓaani.
Nde moomgol ngol wonata e yonto dottaaɗo.
Ndeɗe ngonata dagiiɗe, sellatah gujjaaɗe wollo teetaaɗe.
Kuffeeje ngoni: Ko ɓoornate e koyngal foti ko nguru koyɗo maa ko yeru mum hono paɗe ɓoorneteeɗe tawde hoɗe cuura pele.
Kawaseeje woni ko ɓoornete e koyɗe foti ko bagi e ko wayi noon.
Ko woni sirru sariyaneede moomde e kuffuuje:
Siirru moomgol e kuffeeje woni newaare e hoybinanande juulɓe ɓe ɓoortude kuffu e kawas na satti e mum en e lootde koyɗe, haa teenti e yonto dabbunde e ɓuuɓol cattungol e saango ɗatngal.
Mudda moomgol.
Nyiiɓɗo ko ñallal e jemma-24waqtu)
ɗatniiɗo ko balɗe tati e jemmaaji majje -72 waqtu-.
Hiisaade dumunno o na fuɗɗo e arwande moomgol e kuffu wollo kawase caggal tayreede.
Mbaadi moomgol e kuffeeje e kawaseeje.
Leppinde juuɗe.
Ndewna junngo ma e dow fela(tawa ko e ceɓe peɗeeli faade korlal).
Pela ñaama moomrate ko junngo ñaama, nanal ngal ngal moomre junngo nana.
Bonnooji moomgol:
1- Ko waɗɗinta lootngal.
2 Gasde yonto dummuna moomgol.
Lootngal janaaba.
Si debbo e gorko ndenndii leeso, wolla maniyyu tellii ummaade e mum en e mbaadi tuuyo foti ko ɗoyngol wollo ko e pingol, waɗɗii moɓe lootaade haa ɓe mbaawa tottirde juulde wollo kala ko laaɓal waɗɗinta, ko hono noon kadi si debbo laaɓi e fiilayru wolla ɓesngu na waɗɗiiɓe lootaade ko adii nde newanatooɓe juude wolla kala ko laaɓal waɗɗinta.
Sifa lootngal ko hono ko arata ko:
Nde julɗo huɓtadinta ɓanndu mum fof ndiyam no waawi waade fof, ina heen wufƴaade e sorɓinaade, si o huɓtadinii ɓanndu mum ndiyam tarƴe mawnde nde ɓamtoo e makko, laaɓal mum timma.
Na haɗa nde gonduɗo e janaaba gollude ko arata ko haa o looto:
Juulde.
Wanngaade suudu kaaba.
Duumaade e misiide, kono na dagi lummbude mbo ko aldah e ñiiɓde.
Memde kaamiil.
Janngude quraana.
Taamamuya.
Si juulɗo heɓaani ndiyam ɗam o laɓɓanirii wollo o waawah huutoraade ndiyam sabu ñaw wollo ko wa*i noon, o huli waqtu yawtude, o taamorto leydi.
Woni sifa ɗuum kode o fiyrata juuɗe makko leydi fiyannde wootere, o moomraɗe yeeso mum e kaffeeje mum, na sarɗa nde leydi ndi wonata laaɓndi.
Taamamuya na bonira piiji garooji ɗi:
Taamamuya na bonira ko salliga bonirta ko.
Si ndiyam dañaama ko adii fuɗɗaade dewal caabingal o taami ngal .
Mbeɗa jannga juulde.
Alla farlii e juulɗo nder ñallal e jemma juulɗeele joy ɗeen ngoni: Juulde fajiri e tiisbaar e takkusaan e furura e geeƴe.
Mbeɗa hebanoo juulde.
Si waktu juulde yoni juulɗo laaɓa e taƴre toksere e mawnde,tawde o wonii tayraaɗo toksere wolla mawnde.
Taƴre mawnde woni: ko waɗɗinta juulɗo lootaade lootngal janaaba.
Taƴre toksere woni: ko waɗɗinta juulɗo salligaade.
Juulɗo juuldat ko comci laaɓɗi e nokku laaɓɗo gaa e soɓeeji, o suura awra makko.
Juulɗo suɗorto comci kaanduɗi e juulde o suuriraɗi ɓanndu makko, daganaaki gorko e juulde nde o hollirta ko woni hakkunde koppi e wuddu.
Na fawii e debbo nde o suurata denndaangal ɓanndu makko saanga juulde si wonah yeeso e newe juuɗe makko.
Juulɗo haalatah e juulde si wonah konnguɗi keerariiɗi juulde,o jentoto imaam o,o yeccittaako e juulde he,si ronki wowlude konnguɗi keerariiɗi juulde, yo o janta Alla o subihino haa juulde nde gasa,na fawi e dow makko janngude juulde e juulduɗi.
Mbeɗa jannga juulde.
Taaɓal 1: Anniyanaade farilla mbo faalaami tottirde o, woni nokku anniya ko ɓernde.
Caggal salligaade mi huccita funnaange, mi juula mbiɗa darii tawi mbeɗa hattani ɗuum.
Taaɓal 2: Mi ɓamtat juuɗe am haa ɗe tolnoo e balabe mi wiya: (Allaahu akbar) wondude e anniya naatde e juulde.
Taaɓal 3: Mi jannga du*a uuditirde juulde hono no joliri nih, ina heen wiide: Subhaanaka Allaahuma wa bihamdika, wa tabaaraka ismuka wa ta*aala jadduka, wa laa ilaaha gayruka.
Taaɓal 4: Moolaade e Alla e bone seytaane diddaɗo e yurmeende Alla, mi wi*a: Mbeɗo moolo e Alla bone seytaane diddaaɗo e yurmeende o.
Taaɓal joy: Mi jannga faatiha e kala darnde ɗuum woni: En fuɗɗorii Innde Alla, Huuɓuɗo yurmeende, Heerorɗo yurmeende. Yettoore woodanii Alla, Jeyɗo Winndere nden. Huuɓuɗo yurmeende,heertorɗo yurmeende. 3. Jeyɗo ñalngu njoɓdi. Ko Aan min ndewata ko Aann min mballakinto. Feewnu amen e laawol poocingol. Laawol ngol ɓe neeminɗa e dow mum en ɓe ngonah tikkanaaɓe ɓe ngonah majjuɓe.
Mi jannga caggal faatih ko newii e quraana e darnde aranere e ɗimmere tan e kala juulde, ɗum wonah ko waɗɗii, kono wadde ɗum ko baraaje mawɗe.
Taaɓal 6: Mi wiya: Allaahu Akbar, refti mi waɗa rukuu haa keeci am fotondira, juuɗe am ngona e koppi am, mi seernda peɗeeli, refti mi wiya e rukuu he: Subhaana Rabbiyal Ajiim.
Taaɓal 7: mi ɓamtoo e rukuu mi wiya: (Alla nani jettuɗo Mbo).
Taaɓal 8: Mi wiya Allahu akbar. Mi sujja e dow juuɗe e koppi e pele, e tiinde e hinere, mi wiya: (senaare woodanii joomiraaɗo toowɗo).
Taaɓal 9: mi wiya (Allahu akbar) mi ɓamto e sujuud haa mi foto poocciiɗo keeci jooɗiiɗo e fela nana he, mi darna fela ñaama ngo, mi wiya: Joom Am yaafo mi.
Taaɓal 1O: Mi wiya (Allaahu akbar) mi sujja laawo goɗngol hono sujuud ngadana o.
Taaɓal11: mi ɓamta hooram biiɗo : (Allaahu akbar) mi foocco mi daro, mi waɗra ko heddii ko e juulde no mbaɗrumi darnde aranere nde nih.
Caggal darnde ɗimmere e juulde tiisbaar e takkusaan e futura e ggeƴe, mi jooɗo ngam janngude tasahhudu gadana o : Koofnaali e juulɗeele e laaɓɗi ngoodanii Alla, yo kisal won e Ma aan annabiija e yurmeende Alla e barke Makko, yo kisal won e amen e jiyaaɓe moƴƴuɓe ɓe, mina seedoo wonde Alla mbo wonah Alla O alah, mina seedo wonde muhamadu ko maccuɗo Makko e nelaao Makko. Refti mi ummono darnde tataɓere nde caggal ɗuum.
Caggal darnde sakkatiinde nde e kala juulde mi jooɗo ngam janngude tasahhudu cakkatiiɗo o, hono nih: Koofnaali e juulɗeele e laaɓɗi ngoodanii Alla, yo kisal won e ma aan annabi e yurmeende e barke Alla, yo kisal won e amen e jiyaaɓe Alla mjoƴƴuɓe ɓe, mbeɗo seedoo Alla ko Alla O tan, mbeɗo seedo wonde muhamadu ko maccuɗo e nelaaɗo Makko Yo Alla juul e muhamadu e yimɓe galle muhamadu, hono no O juulirno e Ibraahiima e yimɓe galle Ibraahiima, Aan ko A jetteteeɗo Tedduɗo, Alla barkin e muhamadu e yimɓe galle muhamadu, hono no mbarkaninɗa Ibraahiima e yimɓe galle Ibraahiima, Aan ko A jetteteeɗo tedduɗo.
Taaɓal 12: Caggal ɗuum mi silmina e ñaamo am, mi wiya: (Assalaamu aleykum wa rahmattullaahi) mi silmina e nana am mi wiya:(Assalaamu aleykum wa rahmattullaahi wa barakaatuhuu.) tawa mbeɗa annayii yaltude e juulde, nih wona mi gasnii juulde.
Muurungal debbo juulɗo.
Alla daali: Eehey Ma Annabi maakan suddiiɓe ma e jiwɓe e suddiiɓe juulɓe yoɓe njurtin e dow mum en jilbaabuuji mum en ko ɗuum ɓuri ɓadaade ndeɓe nganndate ɓe mbaasa loreede Alla woniina seerani wonde ko momtoowo bakkatuuji jurmotooɗo. Al Ahjaab 59.
Alla yamarii debbo juulɗo nde o ɓoornoto hijaab o suura ɓanndu makko gaa e worɓe tumurankooɓe, e comci gaadaraaɗi e leydi makko, dagaaki nde o ɓoorata hijaab makko si wonah e yeesa jom galle makko wolla harmuɓe e makko, ɓe dagataaka nde debba juulɗo resetee e maɓɓe e mbaadi nduumiindi, ɓeen ngoni: Baaba haysi toowi, ɓiɗɗo hay si leesɗɓi, baabiraaɓe sawndiiɓe e kaawiraaeɓe, musiɗɗo gorko e ɓiy musiɗɗo, e ɓiy banndiraaɗo debbo, e moodi yumma, e baaba jom galle debba o haysi toowi, e ɓiy jom galle haysi leesɗi, e musiɗɗo to bannge muynam e jom galle debba muyninoowo o, ina harma e muynam ko harmata ko e aska.
Debba juulɗo na ayna e comci makko tonngi limtinɗi.
Gadanel: Huuɓtadinde denndaangal ɓanndu.
ɗiɗi : Tawa debbo o ɓoornortaako ɗi ngam cuɗaari.
Tati: Nde ɗum waasata serwude haa yaltina ɓanndu.
Nay: Nde ɗum wonata ko yaaji, waasa faaɗde sifo huunde e ɓanndu.
Joy: Nde waasata wonde ko wisaa lati.
Jeegom: Nde waasata nanndude e comci worɓe.
Jeeɗiɗi: Nde waasata nanndude e comci ɓe ngonah juulɓe e dewe mum en e juulɗeele maɓɓe.
Ina jeyaa e sifaaji juulɓe:
Alla daali: Pellet juulɓe ngoni ɓe si Alla jantaama ɓerɗe maɓɓe kula si aayeeje Alla janngaama e mum en ɗe ɓeydaɓe iimaan te ko e Joom maɓɓe ɓe pawatoo. Al Anfaal 2.
Goonɗuɗo e yeewtere makko o fenatah.
Hombo huuɓna aadi e podooje.
O wonatah saaysaay saanga duko.
Homb tottira hoolaare.
Hombo yiɗana siɗɗo makko juulɗo ko yiɗani hoore makko.
Tedduɗo.
Moƴƴa e yimɓe.
Hombo jokko enɗam.
O wele ko Alla hoddirani mbo saanga yaajeende o muña saanga lora.
Hombo sifaroo heewde gacce.
Hombo yurmoo tagu ngu.
ɓernde makko no hisi e cokoraagal, terɗe makko no kisi e jaggitde goɗɗo.
Hombo yaafoo yimɓe.
O ñaamatah riba o gollirtah riba.
O jinatah.
O yaratah sanngara.
Hombo mjoƴina koddigal e hoddiiɓe makko.
O tooñatah o hodotaako.
O wujjatah o fuuntatah.
O wona ɗigganɗo jiknaaɓe makko, hay siɓe ngonah juulɓe, o ɗoftooɓe ko dagii.
O neha ɓiɓɓe makko e ɓural, o yamiraɓe ko sariya fawi ko , o haɗaɓe ko jaasi e ko harmi.
O waasa nanndinaade e golle ɓe ngonah juulɓe ko faati e koɓe keerori, wolla aadaaji mum en ɗiɓe keɓtanirete e maandeeji maɓɓe.
Malal am e diine ko islaam.
Alla daali: kala golluɗo ko moƴƴi foti ko gorko wollo debbo te hombo goomɗini, ma Min nguurnu mbo nguurndam mbelɗam Min yoɓaɓe njobdi maɓɓe ɓurndi moƴƴude koɓe golluno. Annahli 97.
Ina jeyaa ko naatnata weltaare e malal e yaajde ɓernde wonande juulɗo ko jokkondirde e Joomiiko ko aldah e heedo foti ko wuurɓe wollo ko maayɓe wollo ko heedo sanamuuji, Alla Toowɗo O jantiima e deftere Makko teddunde nde wonde ko O ɓadiiɗo jiyaaɓe Makko ɓe haa pooma, Hombo nanaɓe Hombo jaaboo torogol mum en, Alla daali: Si jiyaaɓe Am naamniimo Mi maaku pellet komi ɓadiiɗo Mbeɗo nootoo noddaandu noddoowo si o noddii kam yoɓe nooto Mi yoɓe goonɗinam ngam ɓe peewa. Al Baqara 186. Alla ceniiɗo O yamarii men nde ñaagotoɗen Mbo, O waɗi ɗum ko huunde ɓurnde teddude e dewe ɗe juulɗo valloroto Joomiiko, Alla Maawɗo O daali: Joomi mon daali noddee Kam, Mi nootoo mon. Gaafir 6O. Juulɗo moƴƴo hatajinat e Joomiiko cay, o duumjoto toraade e yeeso Joomiiko, o ɓalliroo Mbo dewe Alla lobbe.
Alla woodnii men e nde winndere ngam ñeenyal manngal,O tagraani en fijirde,O tagiri en ko yo en ndew Mbo kanko tan,mbo nannadiijo alah,O sariyani en diine Alliyanke kuuɓtadinɗo,hombo yuɓɓina denndaangal fiyakuuji nguurndam keeriiɗi e denndaanɗi,mbo reeniri o sariya geɗe alah e sagoyankooje wonanade nguurndam ɗeen ngoni: Diine Pittaali,Guri,Hakkillaaji e Jawɗe men,kala guurɗo hombo rewi jamirooje sariya o reentii karmuɗe,o reenii ɗee geɗe baɗɗiiɗe ngam nguurndam o wuura malaaɗo deeƴɗo ɓernde e guurndam makko ko aldah e sikke
jotondiral juulɗo e Joomiiko na luggiɗi na adda deeƴre ɓernde e fooftere fittaandu,e tinde deeƴre e hoolaare e weltaade,e tinde gondigal e Joomiraawo,e toppitaade Mbo e reende jiyaaɗo Makko goonɗinɗo Alla daali: Alla woni keedo ɓeen goonɗinɓe, O yaltinaɓe e niɓe faade e annoore. Al Baqara 257.
Ngal jotondiral teddungal ko goodal ngal ɓernde so*ata, na nawa faade e neemaraade dewal Allaa, e yiɗde hawrude e Makko, e weeyrude ɓernde mum e kammu malal ngam tinde mbo welamme iimaan.
Oon wela wela waawataa mbo sifaade si wonah oon meeɗirɗo dakamme makko gollude ɗoftaade e reentaade bonɗi, ko ɗuum saabii Annabi- yo o his na maaka: meeɗii dakamme iimaan wonande oon belaaɗo Alla Joomiraaɗo, o welaa islaam diine makko, e Muhammadu Nelaaɗo.
Si neɗɗo tiiɗniima taweede mbo yeesa Joomiiko tawegol duumingol, o anndiri Mbo inɗe e sifaaji makko lobbi, o rewa Mbo elle hombo yi*a Mbo, o laɓɓina dewal ngal ngam Alla, tawa o muuyaani heen si wonah Alla tedduɗo O, ma o wuur nguurndam mbelɗam aduna e laakara, battane makko moƴƴa.
Hay musibbaaji janooji e juulɗo e aduna, nguleeki majji na iwra yananeede e weleede hoddira Alla toowɗo O, e yettude Mbo e hoddireooji Makko fof, foti ko bonɗi wolla ko moƴƴi, e wleede weluya timmuɗo ɗiin hoddiraaji.
Ina jeyaa ko juulɗo foti reerɗude ngam malal makko ɓeydoo ɓernde mum deeƴa, ko hebbinde jantaade Alla toowɗo O? e janngude Quraana tedduɗo o, hono no Alla daaldi : ɓee goonɗinɓe ɓerɗe maɓɓe deeƴirii jantaade Alla ko e jantaade Alla de ɓerɗe ndeeƴrata e jantaade Alla. Arraad 28. Kala nde juulɗo ɓeydii jantaade Alla e janngude quraana,o ɓeydoto jokkaade e Alla toowɗo O,fittaandu makko laaɓa iimaan mum semmbina.
Ko noon kadi na haanani juulɗo nde o reerɗata janngude geɗe diine makko ummmorde iwirɗe celluɗ ngam o rewira Alla ganndal, Nelaaɗo- yo o his- maaki: ɗaɓɓude ganndal ko farilla e dow kala juulɗo. Nde o wonata jebbaliiɗo ɗowtiiɗo jamirooje Alla tagɗo mbo o, foti o anndii ñeeñal e ɗuum wollo o anndah, Alla Toowɗo O daali: woodanaani juulɗo gorko e juulɗo debbo si Alla e Nelaaɗo ñaawii huunde ndeɓe keɓata heen suɓaade e fiyaaku mum en, kala goopɗo Alla majjii majjere woɗɗunde. Al Ahjaab 36.
Yo Alla juul e Nulaaɗo men Muhamadu e mbootu makko e sahabaaɓe makko fof.
Timmi.
Fehris lelnaaɗe.
Tonngoode.
lelngo.
Hello.
Ruttaanaade ngara.
Eggu ngam fahrisinde lelnaaɗe ɗe.
Renndin amen e humpita ma e deftere he.
Bismilla ma e juuraade nokku elktoronik he.
Deftere gollondirde e telefo jiilorɗo.
ɓoɗɗu ngam egga faade subject he.
ɓoɗɗu e natal he ngam nduttoɗa e ngara he.
Momti baarkuud o.
Hollirgo anndanirgol(Powerpoint)
Jencaaɗe eɓɓaande.
Dftere muulaande
Deftere telefon jiilorɗo
Nokku elektoronik.
Hollirde power point.
Tummbitere heeriniinde telefonji samart.
Tonngaande nafoore ngam juulɗo keso.
Annabiijo on mo jam e kisiyee woni e mun on maaki:
Quraana tedduɗo o ko haala Joomiraawo.
Mbela ana anndi doosɗe islaam?